Ei tainnut olla musta blogin pitäjäksi. Aina tää kuitenkin kummittelee mielessä ja jotain tekis mieli raapustaa. Ehkäpä siis kerran puolessa vuodessa täytyy pari postausta raapaista ;)
Laihdutusrintamalla on hiljaista. Jossain vaiheessa illat meni sohvan nurkassa sipsipussi kourassa täysin ja sehän näkyy heti. Alle sadan kilon keijukainen alkaa olla melkein historiaa, onneksi ei kuitenkaan ihan. Aina vaan huomaan, että etsin uuden tavoitepäivän, jotta mahtuisin johonkin mekkoon tai olisin juhlissa vähän inhimillisemmän mallinen. Ehkä mä joskus keksin että haluisin kutistua ja parantaa elämänlaatuani ihan vain elämisen vuoksi, en kissanristiäisten tai minkään muun turhan ja pinnallisen syyn takia.
Nyt olen ottanut kuukausikortin lähisalille ja tsempannut koirien lenkityksessä. Jumpissa olen käynyt muutaman kerran ja saliohjelmankin sain viikko sitten. Huomenna ajattelin mennä testailee, että jäänkö jalkaprässin alle jumiin ;) Koirien lenkityksessä olen kunnostautunut, lähden useammin ja aina kun lähden, menen pidemmästi kuin suunnittelin, hyvä minä! Vielä kun joku keksisi mihin voitais mennä kunnolla tessujen kanssa juoksentelemaan ilman hihnoja, se olis huippua!
Ihanaa kevättä! Aurinko paistoi upeasti kun äsken käytiin lauman kanssa lenkillä, kyllä se kesä joskus tulee <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti