Laihdutuksen ohelle otetaan toinenkin tehokuuri. Avioliiton parannuskuuri nimittäin. Vaikka kuinka välillä tuntuu pahalle niin kyllä mä tota miestä rakastan. Monet asiat on päin seiniä mutta ehkä ne saadaan kuntoon. Ja jos ei saada niin ainakin voidaan sanoa, että on ihan oikeasti yritetty.
Kuinka pikkulapsiperheissä järjestetään aikuisille yhteistä aikaa? Onko yhteinen aika vain sitä, mikä jää iltaan kun lapset nukkuu vai viettääkö pienten lasten vanhemmat kaksin muulloinkin ns. kahdenkeskistä aikaa? Vai onko vain niin, että kahdenkeskistä aikaa ei ole?
No mutta. Laihdutus kulkee. Kai. Taas oli paino humpsahtanut alaspäin. Ehkä tämä tästä. Eilinen ei menny ihan kunniakkaasti. Ei syömiset ollu kunnossa enkä oikein suuremmin liikkunutkaan mutta joskos tänään parannan tapani.
Vähemmällehän tuo parisuhteen oma-aika jää pienten lasten vanhempana, mutta siitäkin ajasta mitä jää kun lapset menevät nukkumaan, pitää ostata tehdä ainutlaatuista ja ihanaa<3 EI mitään toinen istuu koneella meininkiä ja toinen selaa lehtiä ja syö.. VAAN jrjestää esim aina perjantai illalle yhteistä hyvää terveellistä syötävää, leffa, dipattavia kasviksia, salaattia tms:) tai jotain muuta mukavaa yhteistä tekemistä.. kummasti se jo tekee parisuhteelle ihmeitä jos edes kerran viikko laittaa ne kynttilät ja antaa aikaa vain toiselle<3 tietenkin mitä useammin sen parempi :D
VastaaPoista..ja mikäs sen paremmin hintsaa perhettä yhteen kuin yhteiset perhe-tekemiset. shoppailua porukalla (joka ei lasten kans aina niin mukavaa ole:DD), saunailta omalla perheellä, ulkoilua ja kävelyllä käyntiä.. lapset nauttii ja niin tekee parisuhdekin. Ja jos se kauppareissukin tuntuu niin puuduttavalta ja tylsältä niin miksei kruunais sitä kahvihetkelle? lapsillekin pillimehut ja jotai hyvää;P yllättävän pitkään pienet sellaset hyvät hetket muistaa<3
olikohan tää ny oikee järkevä koko kommentti?? :D nooo, oli tai ei:)
Kiva tää sun blogi. Kuvia sais olla enempi ;)
-Anneka
Kiitos, tää oli enemmän kuin järkevä kommentti. Pitää alkaa tsemppaamaan ihan tosissaan, pienistä asioistahan tää oikeesti on kiinni. Joka päivä täytyy vaan muistaa tsempata.
VastaaPoistaMeillä meni n. 3.5 vuotta ennenkun tajuttiin että sille yhteiselle ajalle on oikeasti tarvetta. Onhan se jonkunlainen klisee että heti synnytyssairaalasta tullessa rupee ulkopuoliset puhumaan et "ottakaa sit sitä yhteistä aikaa/ota omaa aikaa" kun ei se vauvan kanssa vaan ole mahdollista. Vauva kun nyt yleisesti ottaen on tississä kiinni parin tunnin välein.
VastaaPoistaMeillä on tää nuorempikin jo yli vuoden ja nyt on miehen kanssa vihdoin ruvettu tekemään asioita yhdessä ja muutenkin koko tämän kaaoksen jälkee opeteltu taas keskustelemaan. Yleisesti tykkään eniten että tehdään koko perheellä yhdessä asioita. Se aika usein pitkän työpäivän jälkeen tuppaa unohtumaan. oli se sit hiihtoreissu, Ikeassa käynti tai mikä tahansa. Lapsetkin siitä nauttii kun näkee et vanhemmat nauttii myös parisuhteesta. Hellyydenosoituksia ei sovi unohtaa, vaikka itsekin varmaan pari vuotta menin lähinnä vauvoja pussaillessa.