sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Ryhtymisen vaikeus.

Kun antaa itsensä repsahtaa, on suosta nouseminen lähes mahdotonta. Siis allekirjoittaneelle. Mutta huomenna nousen, pomppaan oikein rytinällä. Pienemmän tirpan syntymäpäivillä saa vähemmän tavattavat juhlavieraat miettiä, että onkohan täti laihtunut vai kuinka.. ;) Aikaa pari kuukautta, hiukka vajaa mutta kyllä siinä ehtii!

Tänään taas mun FBn etusivulle pöllähti FitFarmin Superdieetin mainos. Ai että, mä niin haluisin pystyä repäsemään ton kuusiviikkoisen mutta ei se vaan vielä onnistu. Imettäminen mulla estää sen. Juu, kokeiltu on. Mutta sitten kun neiti lopettaa tissittämisen tai ainakin rupee tuota lehmänmaitoa litkimään, niin sitten! Mulla on ohjeet tallessa ja lueskelin silloin keskustelufoorumia tarkkaan, että vinkkejä on muistissa. Mä niin odotan sitä!

Huomenna kohti parempaa oloa, osa miljoonaviisisataaneljäkymmentäkahdeksantuhattakaksisataakolmekymmentäkuusi. Oi että, toivottavasti enää sitä seuraavaa kertaa ei tartte startata, oli niin pitkä jo tuo lukukin, huh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti