keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Voivee.

Ei se vaan vieläkään ole tullut. Tsemppi. Kyllä sitä on etsitty! Kissojen ja koirien kanssa. Kivien ja kantojen alta.

Eräs ystäväni kertoi eilen laihtuneensa jo mooooonta kiloa SDn neljän viikon aikana! Tästä innostuneena hyppäsin aamulla crossarille. Tänään pidän pääni illalla enkä herkuttele.

Mun suurin ongelma on iltasyöminen. Veikkaan että se on ns. lohtusyömistä osin, palkitsen itseni siitä, että olen suoriutunut päivästä kunnialla. Osin se varmasti johtuu siitä, että syön lämpimän ruuan noin klo.16 lasten ja miehen kanssa. Lapset syövät iltapalan seitsemältä ja heidät saadaan yleensä sammuneiksi viimeistään kahdeksalta. Silloin alkaa vaikeat ajat. Pitäisi alkaa jumppaamaan kun on siihen rauha. Mutta kuka vain voi äkkiä katsastaa, että edellisestä syömisestä on jo kauan.

Jumppaystävä sanoi viimeksi kun juteltiin, että minun olisi ehkä hyvä alkaa harjoittelemaan hedelmien syöntiä kun oli puhe etten niistä juuri välitä. Noh, nyt yritän sitten. Syön silloin lasten iltapalan aikaan syödä hedelmän, jotta jaksaisin jumppahommat!

Katsotaan kuinka tästä illasta suoriudutaan! Peukut pystyyn! SDn kotitreeni olisi iltasuunnitelmissa. Toivottavasti se ei muutu sohvankulmaan ja herkutteluun...

2 kommenttia:

  1. Pois sohvalta herkuttelemasta (jos olet siellä) ja jumppaamaan! :) Tsemppiä!

    ihanniinkutosissaan.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ja arvaa vaan.. Jos yks pyytää kainaloon olemaan pusuhalipusu niin ei kai siitä voi kieltäytyä?! Onneks toi Jutan ohjelma sai ajatukset liikenteeseen..

      Poista