perjantai 21. joulukuuta 2012

Harmistus.

Ensimmäinen puhelinpostaus, kattotaan miten tää toimii. Ja ai että millanen morkkis! Söin siis eilen pizzan, ihan kokonaisen ja vähän vielä sipsejä iltapalaks. Ja juomana tietenkin limukkaa, sokeritonta onneksi, mutta silti. Maha ei tykännyt ollenkaan, mieli ei senkään vertaa.

Meillä on aiemmin ollut tapana syödä aika usein ystävän kanssa jotain noutoruokaa, ja miehen kanssa myös. Hyh. Toivottavasti siitä tavasta pääsee eroon! Kallista ja kamalan masentavaa! Sipsit on myös ollu mun ykkösherkkua. Limukat oon vaihtanu sokerittomiks aikaa sitten, niitä en pidä niin suurena syntinä. Miten voisi herkutella kevyesti..?

Mies eilen kertoi että oli lukenut jostain tutkimuksesta, että jenkeissä saa vatsan täyteen pikaruokaa kolmella dollarilla ja jos söisi terveellisesti saman määrän, summa olisi yli 30dollaria. Sairasta! Onneksi Suomessa ei tilanne ole yhtä heikko.

Anoppi kurvaa meille huomenna eikä sitten tule varmastikaan kuin korkeintaan lenkkeiltyä joten tänään olisi treenipäivä, saas nähdä mitä saan aikaiseksi. Meinaa olla reidet ja pakarat edelleen tulessa ja eilen vielä alkoi oikea hauiskin kiukkuilemaan. Plääh!

3 kommenttia:

  1. Älä yritä saavuttaa kaikkea kerralla. jos on syönyt pidempään huonosti niin ruokavalion muutos ei tapahdu hetkessä. anna itsellesi anteeksi, söit eilen mitä söit ja nyt on uusi päivä. nosta pää pystyyn jokaisen hairahduksen jälkeen. tärkeintä näin alkuun on se että sinulla edes vähenee pikkusen se herkuttelu. kyllä se loppuu jossain vaiheessa ehkä jopa kokonaan?! Itse olen tosi kova herkuttelia, elämäntapa muutosta takana kohta 6kk ja edelleenkin se on välillä hankalaa. muista myös liikunnassa että et yritä heti alkuun liikaa, hitain muutoksin eteenpäin. itse alotin salikäynnit syksyllä (ekaa kertaa elämässäni) ja pikkuhiljaa alkaa maistua. hitaasti mutta varmasti elämä muuttuu ja me siinä mukana! Tsemppiä!!! :) ps. mun mies ei ainakaan ole lopettanut mässäilyä, ostelee ja syö niinku aina ennenki. on se vaikeaa välillä, mutta kyllä siitä selviää..vaikka hammasta purren.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Tosiaan, päivä kerrallaan. Kyllä se tästä. En tiedä yritänkö haukata liian suurta palaa kakusta kerralla, katsotaan, eikai se alku koskaan ole helppo mutta pakkohan se on jostain lähteä liikkelle :)

      Poista
  2. Samaa mieltä olen minäkin! Eilistä ei kannata murehtia, vaan elä tätä päivää! :)Jos jotain haluaa herkutella, niin esim. kurkkua ja porkkanaa dippiin.. :) Tsemppiä! :)

    VastaaPoista