lauantai 15. joulukuuta 2012

Uusi alku.

Minä teen kuten monet muutkin, alan kirjoittamaan elämänmuutos-/painonpudotusblogia. Tällä reissulla toivon löytäväni oman itseni, sen iloisen naisen, joka on kadonnut läskien taakse. Toivon, että saan iloisemman ja terveemmän otteen elämään, että joskus voisin valita sipsipussin sijaan salitreenin tai vaikka jumppatunnin. Katsotaan. Pyrin olemaan rehellinen itselleni eli samalla myös lukijoilleni. Toivon, että blogi kulkee mukana niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.

Alkuun voisin kirjoittaa hieman itsestäni ja siitä, kuinka jouduin tähän tietokoneen taakse ähräämään itselleni tällaista blogia. Olen 26-vuotias kahden alle 2-vuotiaan lapsen äiti, eli kotiäitinä viihdyn vielä tovin. Perheeseemme kuuluu myös isi-ihminen ja karvaisia otuksia. Olen aina ollut jossain määrin paksu. Nyt olen sitä sanan suurimmassa merkityksessä. Raskauksien aikaan keräsin kiitettävän määrän kiloja ja vielä nyt raskauden jälkeenkin olen muutaman hankkinut. Elopainoa on jo heittämällä päälle 100kg ja pituutta vaivaiset 167cm. Lukioaikaan lihoin valtavasti, olin melkein vastaavissa mitoissa kuin nykyään. Silloin löysin itselleni tsempin ja laihduin painoindeksin mukaan muutaman kilon päähän normaalipainosta, olin kamalan tyytyväinen itseeni ja myös hirmuisen positiivinen noin muutenkin! Noh, elämä heittelee, ei sillä ettenkö nytkin olisi muuten onnellinen mutta oma olemukseni makkaroineen, on kamalan masentava. Olen päättäny noin miljoonasti kuopuksen syntymän jälkeen, että alkavat kilot riittää mutta tässä sitä ollaan edelleen, hieman jopa isompana kuin juuri synnyttäneenä. 


Tämä on ehkä se miljoonas ja ensimmäinen kerta kun päätän alkaa uuden elämän, tulla paremmaksi ihmiseksi niin sisältä kuin ulkoa ja nyt oikeasti uskon itseeni! Olen kohta viikon jo tsempannut ennen tätä tekstiä ja toivon vain, että loppua ei, en anna sen näkyä! Eli tervetuloa mukaan matkaan. Tavallisen tallaajan laihdutus-/elämänmuutosblogi on nyt virallisesti avattu! 

P.S. Pyrin olemaan äänessä päivittäin, uskon sen pitävän itseni kiinni blogissa ja jos lukijoita ilmaantuu, niin heidät myös mukana matkassa ja tietenkin, joka päivä saan purkaa fiiliksiäni ja päivitellä kuinka paksulta juuri tänään tuntuukaan ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti